*

Hanna Mäntylä - Perussuomalainen perusnainen

Väkivallasta ei tule vaieta

Kävimme eilen illalla eduskunnassa keskustelun hallituksen esityksestä turvakotipalveluihin sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä asiaan. Valiokunnan mietintö oli yksimielinen.

Hallituksen esityksen tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja varmistaa turvakotipalveluiden rahoitus valtion varoista ja näin varmistaa palveluiden saatavuus jokaiselle sitä tarvitsevalle asuinpaikasta riippumatta. Hallituksen esitys on lähtökohtaisesti monin tavoin kannatettava. 

Alueellisten palveluiden saatavuus tulee ottaa turvakotipalveluissa vahvasti huomioon. Lapissa, jossa perheväkivaltaa koskevia kotihälytyksiä tehdään Etelä-Suomen alueisiin nähden lähes puolet enemmän, turvakotipalveluita tarjotaan vain Rovaniemellä. Lapissa etäisyydet ovat tunnetusti pitkät, joten siihenkin peilaten turvakotiin lähtemisen kynnystä tulisi helpottaa ja huolehtia alueellisesta palvelujen saatavuudesta sekä saavutettavuudesta entistä vahvemmin.

(Lapissa myös Norjan puolella Karasjoen kriisi- ja insestikeskus palvelee saamen-, norjan- ja suomenkielisiä, ja auttaa naisia jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Siellä tarjotaan keskusteluapua sekä on mahdollista naisten ja lasten yöpyä. )

RIKU:n eli rikosuhripäivystyksen pisteitä on onneksi Lapissa useampiakin.

Poliittiseen keskusteluun tulisi nostaa myös vahvemmin, että turvakotipalveluihin tukeutuvat henkilöt joutuvat usein turvautumaan myös muihin tukitoimiin, kuten rikosuhripäivystyksen palveluihin. Myös rikosuhripäivystyksen ja kaikkien muidenkin perheväkivallan uhreille tärkeiden tukitoimien paikallinen ja riittävä saatavuus on jatkossa turvattava aiempaa vahvemmin. Auttavien tahojen rahoitus on kuitenkin varsin ennakoimattomalla pohjalla, ja näin toiminnan pitkäjänteinen kehittämistoiminta on vaikeaa 

Hallituksen esityksessä ongelmaksi nousee vuodelle 2015 varattu 8 miljoonan euron määräraha, joka on auttamatta liian pieni, jotta sillä saataisiin taattua edes tämänhetkinen palveluverkon laajuus. Jotta pystyisimme tarjoamaan edes nykyisenkaltaisen laajuuden turvakotipalveluissa, on asiantuntijoiden mukaan tulevalle vuodelle varattava määrärahoja noin 11,5 miljoona euroa. Tätä valiokunta nostikin mietinnössään selkeästi esiin.

Nykyisten 20 turvakodin tarjoamat 120 perhepaikkaa eivät ole vielä lähelläkään ns. Istanbulin sopimuksen  mukaista velvoitetta. Suomen kokoisessa maassa tarvittaisiin Euroopan neuvoston suositusten mukaan turvakoteihin noin 530 paikkaa.

Kävimme toissailtana eduskunnassa keskustelua puolestaan hallituksen esityksestä laiksi rikosuhrimaksusta.

Vaikka myös tuo esitys on mielestäni monin tavoin lähtökohtaisesti kannatettava, esitin vahvan epäilykseni sen suhteen, paljonko sen avulla saadaan aidosti kerättyä taloudellista apua rikoksen uhreille. 

Uhrien asema ei ole yhteiskunnassamme kovin helppo. Monen rikoksen kohdalla uhri joutuukin huomaamaan joutuvansa hakemaan itselleen oikeutta ikään kuin syytetyn asemasta lähtien. 

Kyse ei ole myöskään vain rikosten uhrien asemasta tai tilanteesta, vaan asiat koskettavat aina myös heidän läheisiään. Hyvin usein näihin läheisiin kuuluvat lapset - pienet tai isommat - eritoten kun puhumme lähisuhdeväkivallasta.  Useimmiten syyt, joiden vuoksi turvakoti- tai muihin tukipalveluihin turvaudutaan tai rikoksen uhri tai uhrit tarvitsevat apua ja tukea, ovat hyvinkin traumatisoivia syitä. 

Väkivallan uhrit kärsivät usein myös vakavista jälkioireista. Kokonaisvaltaisen hoidon aloittaminen mahdollisimman pian on erittäin oleellista selviytymisen vuoksi.

Tämän vuoksi näissä eri palvelumuodoista ei ole kyse vain katosta pään päälle tai turvallisesta asunnosta vaan paljon laajemmista asioista. Uhrit tarvitsevat mm. terveydellistä, psykososiaalista, taloudellista ja lainopillistakin apua. 

Väkivaltaa kokeneet tarvitsevat aikaa ja tukea saadakseen elämänsä palaset kasaan ja voidakseen löytää elämäänsä suunnan kriisin jälkeen.

Lähisuhdeväkivallan uhreista osa palaa toistuvasti takaisin väkivaltaisen puolison luo. Ulkopuolisen on helppoa sanoa, että lähde ja jätä väkivaltainen puoliso. Lopullinen päätöksenteko voi vaatia monia yrityksiä ja riittävän vahvan tuen, mutta myös itsetunnon rakentamisen uudelleen rikkirevityn tilalle. Ainakin viimeistään silloin, kun voimat lähtemiseen löytyvät.  

Keskustelussa lähisuhdeväkivallasta olisi myös tiedostettava väkivallan eri muodot. Väkivalta voi olla paljon muutakin kuin fyysisen koskemattomuuden loukkaamista tai satuttamista. Moni väkivallan uhri ei edes tiedosta olevansa väkivallan uhri, vaan pitää kohteluaan normaalina parisuhteeseen kuuluvana.

Onkin viisautta ymmärtää, että kukaan toinen ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta, vaan ainoastaan auttaa ja tukea, kuunnella ja puhua. Olla läsnä ja olemassa. Valitettavan usein vain on niin, että väkivaltaisissa suhteissa elävät ovat myös lopulta hyvin eristettyjä ja alistettuja. Näiden suhteiden dynamiikkaa ja riippuvuussuhdetta on ulkopuolisten vaikea usein ymmärtää. Toki joissain tapauksissa väkivaltainen puoliso hakeutuu itse avun piiriin, ja väkivaltainen suhde saadaan näin päättymään. 

Tilanne on luonnollisesti toinen, jos mukana on myös lapsia. Tällöin myös lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja turvallisuus ovat suuressa vaarassa, ja tilanteet vaatisivat vahvempia toimia nopeammin. Osa lähisuhdeväkivallan uhreista jättää väkivaltaisen puolison vasta, jos pelko lasten menettämisestä esimerkiksi huostaanoton kautta on todellinen. 

Väkivaltainen puoliso voi myös käyttää lapsia ns. aseena ja pelotteena saadakseen pidettyä puolisonsa alistettuna ja luonaan. Uhria voidaan uhata sillä, että hän tavalla tai toisella - jopa sillä kaikista pahimmalla - menettää lapset, jos lähtee. Monet uhrit ovat niin alistettuja, peloteltuja ja traumatisoituneita, että pelkäävät pahimmillaan omaa varjoaankin.

On myös oleellista selvittää, ovatko lapsetkin väkivallan uhreja. Henkisen kyllä, jos he joutuvat näkemään ja kuulemaan väkivaltaa, mutta mahdollisesti he ovat myös itse fyysisen väkivallan uhreja.

Ns. baby shake -tapauksista moni viranomainen on kertonut niitä olevan todellisuudessa paljon enemmän kuin tilastot antavat ymmärtää. Näitä tapauksia onkin vaikea tunnistaa ja tilastoida, sillä suurin osa jää piiloon. Ne tulevat esiin usein vasta, jos vammat ovat niin vakavia, että lapsi on vietävä hoitoon. Vaikka esimerkiksi neuvolahenkilökunnalla on vahva osaaminen ja ammattitaito, kaikkea hekään eivät voi havaita.

Isommat lapset puolestaan eivät helpolla kerro näkemästään tai kokemastaan väkivallasta. Lapset ovat viimeiseen saakka lojaaleja vanhemmilleen. Heidän kohdallaan asiat nousevat esiin usein vasta, jos ja kun lapsi alkaa oireilla päivähoidossa tai koulussa - aina ei silloinkaan.

THL:n tietojen mukaan turvakotiasiakkaita on ollut v. 2013 noin  3000 ja näistä asiakkaista lapsia puolet. Naisten määrä asiakkaista oli noin 1 300 ja miehiä on ollut hieman alle sata.

Miesten kynnys hakeutua turvakoti- tai muihinkaan auttaviin palveluihin on joidenkin tutkimusten mukaan huomattavan suuri. Naisten ja äitien harjoittamasta väkivallasta tulisi uskaltaa puhua entistä avoimemmin ja uskaltaa päästää irti siitä myytistä, että nainen ja äiti on lähtökohtaisesti aina ns. se hyvä ja isä ja mies paha. Valitettavasti tämä myytti on yhteiskunnassamme hyvin tiukassa.

Tosielämässä todellisuus on muuta. Väkivaltaan - ja hyvin raakaankin sellaiseen - naiset ja äidit kykenevät aivan yhtä lailla. Uskonkin, että niin kauan kuin tätä myyttiä vaalitaan, on myös vahvempi puuttuminen naisten harjoittamaan väkivaltaan ja sen seurauksiin hyvin vaikeaa - myös ammattilaisille.

Toivoisin, että naisten harjoittamasta väkivallasta puhuttaisi yhtä rohkeasti ja avoimesti kuin miesten tekemästä väkivallasta. Nainen tai äiti ei suinkaan aina automaattisesti ole uhri - uhri voi olla myös mies ja isä, lapsista puhumattakaan. 

Lähisuhdeväkivalta voi olla myös aikuisen lapsen iäkkääseen vanhempaansa kohdentamaa. Tästäkään ei juuri käydä avointa keskustelua. Vanhusten kohdalla tämä väkivallan muoto on aivan todellinen. Tämän tunnistaminen ja tunnustaminen vaativat myös ikääntyvien kanssa työskenteleviltä vahvaa osaamista löytää ne kohtaamisen keinot, joilla asia saadaan esiin ja uhri autettavaksi.  

Varhainen puuttuminen näissäkin asioissa on ensiarvoisen tärkeää, ja siihen me tarvitsemme vahvaa panostusta. Turvakotipalveluja käyttävät henkilöt tarvitsevat usein myös lukuisia muita palveluja selvitäkseen takaisin inhimilliseen ja turvalliseen elämään kiinni. Jos emme panosta palveluihin riittävästi, jätämme uhrit viime kädessä yksin.

Palvelujen turvaamisen lisäksi aivan yhtä tärkeänä pidän avointa ja rehellistä keskustelua, joka on tasapuolista, eikä vähättele kenenkään kokemuksia väkivallasta. Tabujen ja myyttien luomisesta tulee päästä eroon. Vain niin saadaan muutoksia aikaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Taas kerran lähdette väärästä päästä.Suomen lastensuojelun tila on alennuksessa,ollut viimeiset 20 vuotta.Perheet eivät saa heidän itse tarvitsemiaan palveluja,niitä on karsittu ja perheiden oikeuksia poistettu.Lapsia raijataan huostabisnekseen,vaikka tarve on terveydenhoidon,tahi perheellä asunnon tarve,rahan puute,lapsien harrastusten tukemisen tarve jne.

Kun puututte ensin sinne alkulähteille,eli vääristyneeseen lastensuojeluun,alatte olla jäljillä.Suomessa turvakoteja käyttävät ulkomaalaiset naiset,paljonkin,joiden mies on suomalainen.Siellä on kuule näitäkin jotka ovat tehneet lapsia ja haluavatkin sitten turvakodin kautta Suomen sosiaaliturvan ja tukien piiriin.

Eli sossut järjestävät asunnon jne.Mies onkin helppo leimata vaikka miksi,kun rouvat keskenään kuuntelevat vain yhtä tahoa.Ovat muuten hajoittaneet aivan kotimaisiakin perheitä noiden turvakotiensa kanssa.Ei sinne ainoastaan väkivallan takia naisia ja lapsia passiteta.Irti ei sitten lasketakkaan,vaikka sairaus olisi ollut alunperin "syy"joutua/mennä sinne.

Myös niissä tapauksissa joissa äiti on passitettu turvakotiin,lapsen myöhempää huostaanottoa varten.Eli äiti jätetään kuin nalli kalliolle ja lapsi raijataan huostattavaksi.Myös ne tapaukset joissa äiti heittää juopon miehen ulos ja sosiaaliviranomaiset lakkauttavat äidiltä sen jälkeen kaikki tuet.Eli parempi juoppo häirikkö ja uhka kotona,kuin äiti ja lapset turvassa omassa kotonaan.Että siinä vähän toisenlaista todellisuutta sieltä oikesta elämästä,ja näitä on paljon.

Kuten ne sosiaaliviranomaisten tehtailemat väkivaltaiset äiditkin,totuus on monta kertaa tarua ihmeellisempää.Siinä joutuukin ihminen koville kun tuulesta temmataan milloin mikäkin epäily,jolla syytetään.

Kuinkahan paljon on sitä kokemusta lastensuojelusta ja turvakodeista teillä,aivan elävästä elämästä.Nämä ulostulot ovat aina tätä samaa,eli selkeästi sellaista tekstiä joita suoltaa ne tahot joiden intresseissä on joko rahan tarve,tai perheistä maalattava kauhukuvien levittäminen.

Nyt huomaa taas että raha hanat olisi saatava auki ja joulu lähestyy.Miettikääpä siellä kokouksissanne paljonko monikansallisille firmoille veronmaksajien rahoilla kustannetaan huostabisnestä,ylläpidetään.Siinä sitä rouville onkin ihmeteltävää,ja mielummin vielä,ottakaa selvää kuinka ne asiat ovat todellisuudessa,ilman sitä huostafirmojen mainostamista ja mielikuvia "lapsista jotka eivät voi asua kotonaan"huostalaitoksissa siis voivat ja rouvakerholaisten tukemissa sijoitus,perhe ynm."kodeissa".On oikein SOS-lapsikylätkin kyläpäälliköineen,kaikilla herkuilla, sijaisperheille,tietenkin.

Jokin aika sitten nämä rouvat valittivat rahan puutetta,turvakoteja kun pitäisi huostalaitosten tahdissa tulla sadoittain vuodessa.Siinäpä bisnestä monikansallisille firmoille(konserneille)vielä lisää,suomalaisten perheiden ja lasten tuotteistamisen jatkoksi.Asioissa on aina monta puolta,ja suomessakin vähiten huomioitu on se perhe joka on joutunut es.lastensuojelun kanssa tekemisiin.Viranomaisten omavalvonta kun takaa sen,ettei asiakkaan ääni kuulu.Siellä pyörii miljarditason raha vuosittain.

Käyttäjän hannamantyla kuva
Hanna Mäntylä

Hei, kiitos viestistäsi ja palautteestasi.
Ajatuksiani lastensuojelusta voi lukea mm. näiden linkkien kautta:
http://hannamantyla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15818...
http://hannamantyla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/13175...
http://hannamantyla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60480...

Olen ottanut kantaa aiheeseen jo useita vuosia.

Mm. Lastensuojelussa olen ollut myös itse töissä. Muusta työkokemuksestani voi lukea kotisivuiltani, samoin sen kautta löytyy linkki kaikkiin toimenpidealoitteisiin (ja puheenvuoroihini), joissa olen parhaan kykyni mukaan pyrkinyt tuomaan esiin myös lastensuojelun ongelmia ja haasteita ( mm. aloite varhaisen puuttumisen kertoimesta, joka siirtäisi lastensuojelun painopisteen pois markkinataloudesta varhaiseen tukemiseen).

Todellinen reaalimaailma ei ole minulle todellakaan vieras. Tiedän elämän- ja työkokemukseni kautta, että ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa tapahtuu paljon asioita, jotka ovat kaikkea muuta kuin oikeudenmukaisia tarkastellaan niitä millä tahansa mittarilla. Tässä on yksi syy miksi haluan toimia politiikassa. Jos muutoksia ei edes yritä saada aikaan sisältäpäin voi heittää kirveen kaivoon. Siihen en ole valmis.

Kaikkea hyvää sinulle ja kiitos vielä rehellisestä palautteestasi.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"Taas kerran lähdette väärästä päästä."

Joidenkin mielestä mitään ei saa tehdä ennen kuin joku tietty "tärkeämpi" ongelma on saatu ratkaistua. Eiköhän niitä käsilläkin olevia asioita pidä hoitaa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Se on kuule vara puhua niillä jotka asioista tietää.Erikseen ne,jotka lehtijuttujensa varassa lähtevät asiantuntijuuttaan mainostamaan.Otappas ensin selvää lastensuojelulaista ja siitä mitä oikeuksia perheillä enää on jäljellä,ja kuinka heikko oikeusturva heillä on.Käytännössä perheiltä on poistettu kaikki oikeus saada oikeutta.Vai mitäpä mieltä olet mallista ,jossa syytetty joutuu todistamaan syyttömyytensä,riippumatta siitä kuka on syytökset keksinyt.

DDR:n mallia jos ihannoi,niin toki sitten.Nämä samat asiat on ollut viimeiset yli 20 vuotta jauhattavana,mitään EI ole tehty,paitsi lisätty perheiden valvontaa,joka todistetusti on lisännyt ainoastaan huoliseulojien määriä ja rouvakerholaisten itseään hyödyttävien lakien määrää.

Sitä mukaa kun perheiden ulkopuolisten tahojen rahapussia on lihotettu es.sadat huostafirmat ynm.oheistoiminta,RAY rahoitus jne.Sitä mukaa on perheiden lainmukaiset tukitoimet karsittu,ja kunnat rikkovat lakia kieltäytymällä antamasta niitä perheille.2008 rouvakerholaisten huostakerroin räjäyttikin huostabisnes pankin,valtio EI ANNA kuin huostaamiseen valtion tukea,rahat eivät ole korvamerkittyjä,joten ne voidaan käyttää mihin lystätään,ja kuten kuvasta näkyy ,ei ainakaan sinne perheiden hyväksi.

Kuntaliitokset ovat olleet yksi huostaamisen lisääjä,sekä ilmianto politiikka ,joka teki naapurikyttääjistä asiantuntijoita arvioimaan ihmisten elämää.Toki mukaan voi lukea kaikki kateelliset,mieleltään sairaat,katkerat,ilkeämieliset jne.joita ei naamasi miellytä.Koston välineenäkin anonyymi ilmoittelu on runsaasti käytetty väline.

Kun nyt ensin tutustuu tähän Suomen pimeään,salattuun,vaiettuun puoleen,niin sitten uudelleen kommentoimaan.Niin arkaluontoista on,että viime vaalien edellä ei aiheesta saanut edes kirjoittaa,ja jopa häkkiä ja lopputiliä on jaeltu,heille,jotka ovat perheiden oikeuksia puolustaneet.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #6

Älä viitti, kyllä oon kuullu vaikka mitä kauhutarinaa lastensuojelusta. Jos nyt olet sitä mieltä että kaikki muut asiat pitäisi jättää tekemättä kunnes tämä on hoidettu niin...

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Hanna Mäntylä puhuu erittäin painavaa asiaa todellisella asiantuntijuudella, kiitokset.
Tuleva sosiaali- ja terveysministeri.

Toimituksen poiminnat