*

Hanna Mäntylä - Perussuomalainen perusnainen

Puheenvuoro välikysymykseen hallituksen kuntapolitiikasta

(Puheenvuoroni välikysymyskeskustelussa 26.2.2014  Hallituksen kuntapolitiikka VK 1/2014 vp – muokattuna blogiksi)

 

Kukaan ei kiistä, ettei rakenteellisia uudistuksia tarvittaisi. Sen sijaan tällaisin keinoin eteenpäin vietyä uudistusta ei tulisi enää jatkaa. Hyvin pieniltäkin hankkeilta ja uudistuksilta edellytetään nykypäivänä tarkkoja kustannus- ja vaikuttavuusarviointeja niin talouselämässä kuin politiikassakin. Nämä arvioinnit ovat yleensä kaiken lähtökohtana – miksi lähteä uudistamaan, jos uudistuksen kustannuksia, tavoitteita ja lopputulosta ei ole tarkkaan arvioitu?

 

Hallitukseltakin on useaan kertaan tässä salissa perätty kunta- ja soteuudistusten taloudellisten vaikutusten arviointia, mutta niitä emme ole saaneet. Uudistuksia vain runnotaan eteenpäin, vaikka perääntymistä ja tosiasioiden myöntämistä voisi pitää todella kunniallisena tekona.

 

Niin kunta- kuin sote-uudistuskin ovat niin merkittäviä asioita, että ne vaatisivat ja olisivat vaatineet jo, ehdottomasti parlamentaarista valmistelua ja jo demokratian nimissäkin kansalaisten ja asiantuntijoiden mielipiteen kuuntelemista. Niin oppositio, kansa kuin asiantuntijatkin on nyt siirretty taustalle, perustuslaista puhumattakaan.

 

Perussuomalaiset ovat toistuvasti tuoneet esiin parlamentaarista valmistelua. Ensin olisi tullut pohtia tehtävät ja niiden jako, sitten rakenne alueelliset erityispiirteet huomioiden sekä rahoitusmallin uudistustus osana tätä prosessia.

 

Jätin viime vuoden syyskuussa kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin paljonko tämä sote uudistushanke on tullut jo yhteiskunnalle maksamaan,  ja millaisia suoria ja välillisiä kustannuksia siinä arvioidaan olleen tai olevan?

 

Ministeri Huovisen vastauksessa kerrottiin, että välittömien kustannusten lisäksi on oletetusti kustannuksia syntynyt myös työpanoksesta niin ministeriöissä, valtion virastoissa ja järjestöissä. Yhtä kaikki, tätäkään panosta ei kuitenkaan vastauksen mukaan ole tarkasti selvitettävissä. Kunnissa sote-uudistukseen liittyviä hankkeita ja selvityksiä on pitänyt tehdä jo valmiiksi tiukkojen resurssien puitteissa – tästäkään työpanoksesta ministeriössä ei ole tietoa. Velvollisuuksia siis sälytetään kunnille, oli resursseja tai ei, eikä seurantaa näinkään huomattavasta asiasta ole järjestetty.

 

Vaan mitäpä sen väliä hallitukselle on mitä tämä on tullut jo maksamaan – eihän silläkään ole merkitystä mitkä uudistusten todelliset kustannussäästöt olisivat. Jos niillä olisi merkitystä, olisihan ne varmasti meille tiedoksi annettu – etenkin kun käymme samalla kovaa keskustelua myös valtion velkaantumisen taittamisesta ja rakenteellisista uudistuksista.

 

En tarkoita sitä, ettei uudistuksien valmistelu edellyttäisi kustannuksia ja työpanosta. Arvostan suuresti niin asiantuntijoiden kuin kuntienkin panosta tässä asiassa. Katson kuitenkin, että tässä mittaluokassa kustannuksista on oltava selkeä arvio, niitä on seurattava ja ne on sidottava jollakin tavoin myös työn tuloksellisuuteen. Ja ennen kaikkea valmistelutyön tehtävä on osoittaa ne todelliset hyödyt, joita uudistuksista syntyisi.

 

Kuntauudistuksessa on sanottu huomioitavan alueiden erityistekijät, joita ovat esimerkiksi harva asutus ja pitkät etäisyydet. Haluaisin kertoa hallitukselle muutaman faktan Lapista, jotka välillä tuntuvat unohtuvan:

 

Lapissa on harva asutus ja todella pitkät etäisyydet. Painotan sanoja todella pitkät.  Kunnat ovat jo nyt maantieteellisesti suuria ja kuntakeskukset kaukana toisistaan. Esimerkiksi rakennetyöryhmän esittämän Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion muodostaman selvitysalueen pohjoisimmasta kylästä Kilpisjärveltä on matkaa Kittilän kuntakeskukseen n. 270 km. Monien kuntien selvitystyö ei kuitenkaan ole edennyt useimpien kuntien vastustuksesta johtuen, ja jonka ymmärrän täysin.

 

Lapissa on kaksi maakuntakeskukseksi määriteltyä kaupunkiseutua, Rovaniemi ja Meri-lapin alue Kemin ja Tornion alueella.

 

Ministerit Virkkunen ja Huovinen ovat molemmat käyneet kertomassa mielipiteensä Lapin tilanteesta tässä kunta- ja sotesopan keskellä – ja viesti on varsin selkeä: edellä mainittuja erityispiirteitä ei tulla huomioimaan Lapin kohdalla.

 

Väkisinkin herää kysymys, että missä sitten aiotaan huomioida juuri harva asutus ja pitkät etäisyydet jos ei Lapissa? Tietääkö hallitus, että meillä ihmiset ajavat satoja kilometrejä jo nyt joidenkin peruspalvelujen perässä, kuten hammaslääkäripäivystykseen? Varmasti hallituksessa se tiedetään, mutta ihmettelen miksi siitä ei piitata päätöksenteossa?

 

Pientä toivoa Lappiin on annettu kahdesta kipeästi tarvittavasta sote-alueesta, jos Meri-Lapin kunnat liittyisivät yhteen. Tämäkö ei ole pakkoa ja etten sanoisi jopa eräänlaista kiristystä. Lapissa on rakennettu ansiokkaasti omaa sote - mallia huomioiden Lapin erityispiirteet, ja suoraan sanottuna olen pöyristynyt tavasta, jolla tähän tärkeään työhön on hallituksessa suhtauduttu. Tässä työssä ovat mukana nimenomaan ne ihmiset, jotka Lapissa elävät, ja tietävät mitä todellisuus ja arki siellä ovat. Sitä työtä on syytä kunnioittaa, ei tyrmätä ja jopa halveksia, koska siltä suhtautuminen tähän työhön on nyt vaikuttanut.

 

Metropolialueelle ollaan valmiita rakentamaan oma sote - ratkaisu. Sen sijaan alueelle jossa on myös omat hyvin poikkeukselliset erityspiirteensä ja haasteensa annetaan täystyrmäys. Näin hallitus kannustaa ja huomioi jälleen kerran Lapin ihmisiä. Onko ihme, jos ihmiset kokevat olevansa siellä toisen luokan kansalaisia – joilta kelpaa kyllä aina ottaa, on kyse sitten esimerkiksi työpaikoista, koulutuspaikoista tai luonnonvaroista jos näille on tarvetta jossain muualla?

 

Harvaan asutuilla seuduilla Lapissa ihmiset eivät oleta, että kaikki palvelut olisivat nurkan takana. Kyllä Lapin ihmiset realiteetit ymmärtävät, ja ovat sopeutuneet moneen heikennykseen mutta jossain se raja tulee vastaan. Ja luulen, että tämä on nyt sellainen asia, jossa Lapissa ollaan poikkeuksellisen vahvasti sen taistelun takana, että Lapissakin ihmisillä tulee olla tasavertaisia oikeuksia, ei vain velvollisuuksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän PirjoLampi kuva
Pirjo Lampi

Loistava puheenvuoro Hannalta!
On käsittämätöntä mihin kansanvalta on Suomesta kadonnut.
On täysin selvää, että uudistuksia tarvitaan. Siitä ei kukaan liene eri mieltä. Hallitus käyttää poliittista valtaansa heikentämällä lähipalveluja vaikka toisin väittää. Yhteistoimintamalleja ovat kunnat luoneet terveyspalveluitten kustannusten laskemiseksi jo nyt eri puolella Suomea.
Nyt ne kaikki ilmeisesti romuttuisivat hyvistä tuloksista huolimatta.
Miten ne ns. leveät hartiat tuovat tasavertaiset palvelut kaikkialle Suomeen jos palvelut siirtyvät yhä kauemmaksi.Sekö on tasavertaisuutta?
Asoita pitäisi ajatella kansalaisen eli siis terveyspalveluissa potilaan kannnalta, siis myös inhimillisyyden kannalta.
Ei ole kovinkaan helppoa jättää sairas lähiomainen monen kymmenen tai jopa satojen kilometrien päähän hoitoon. Hätä ja huoli läheisen voinnista on raskasta. Kulkuyhteydet voivat olla huonot, eihän kaikilla ole edes omaa autoa, joten vierailut potilaan luona tehdään entistä hankalammiksi. Entäs lisääntyneet matkakulut, ne ovat pois vierailijan pussista. Kelan matkakulukorvaukset ovat olemattomat ja koskevat vain potilasta. Omavastuuosuuksia ollaan koko ajan korotettu.
On järkyttävää huomata miten nuo paljon itseään kehuvat vastuunkantajat ovat vieraantuneet normaalista elämästä. Todellisuudessa tavallinen kansalainen kantaa vastuun hallituksen päätöksistä .

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Hanna Mäntylä kirjoittaa ihan asiaa ja asiasta.

"Väkisinkin herää kysymys, että missä sitten aiotaan huomioida juuri harva asutus ja pitkät etäisyydet jos ei Lapissa? Tietääkö hallitus, että meillä ihmiset ajavat satoja kilometrejä jo nyt joidenkin peruspalvelujen perässä, kuten hammaslääkäripäivystykseen? Varmasti hallituksessa se tiedetään, mutta ihmettelen miksi siitä ei piitata päätöksenteossa?"

Tämä ja edellinen hallitus on hakenut säästöjä lähinnä harvaan asutuilta alueilta, joka jo lähtökohtaisesti kummaksuttaa allekirjoittanutta. Paula Risikko (kok.) ehdotti mm. eduskuntavaalien alla maikkarilla pyörineessä spotissa, että harvaan asutuilla alueilla voisi kiertää kerran viikossa sellainen "terveys bussi", jossa vanhuksilta voitaisiin mitata vaikkapa verenpaine. Noh, sikäli ihan oiva ajatus, mutta Risikolta unohtui se perustuslakiin kirjattu kohta, jossa mainitaan tasavertaisten palveluiden saanti asuinpaikkakuntaan katsomatta. Edistäisikö tällainen tasavertaisuutta, vai heikentäisikö? Jokainen voi itse päätellä.

Niin, nuo säästöt. Jos nyt ajatellaan, että mistä niitä säästöjä oikeasti syntyisi niin minusta on hyvin erikoista alkaa hakemaan niitä harvaan asutuilta alueilta ja kyseenalaistan tällaisen ajatusmallin seuraavassa:

Valtiossamme tiheimmin asuttu kaupunki on Helsinki, 2826 as/km². Yli tuhannen asukkaan asukastiheyteen yltää Helsingin lisäksi myös kolme muuta kaupunkia: Kauniainen (1513 as/km²), Kerava (1126 as/km²) ja Järvenpää (1056 as/km²). Harvimmin asutut kunnat ovat puolestaan Utsjoki, Enontekiö ja Savukoski, joissa asuu keskimäärin vain 0,2 asukasta/km².

Kun alamme laskemaan syntyviä säästöjä vaikkapa lakkauttamalla ja keskittämällä palveluja, niin onko kukaan laskenut paljonko valtiolle säästöjä syntyy lakkauttamalla Savukosken terveyskeskus? Entäs jos pääkaupunkiseudulla keskitettäisiin palveluja ja lakkautettaisiin vaikkapa Kauniaisesta terveyskeskus?

Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 172 asukasta neliökilometrillä. Savukoskella asukkaita kunnassa on tällä hetkellä n. 1200 ja asukastiheys on 0,2 asukasta/km². Kummaltako alueelta vaikkapa päällekkäisyyksiin vedoten olisi mahdollista saada helpommin ja enemmän säästöjä aikaiseksi?

Miksi Risikko ei ole ehdottanut "terveys bussia" Kauniaiseen, vaikka jo pelkästään polttoainekulut olisivat vuositasolla huomattavasti pienemmät Kauniasessa? Kaiken muun lisäksi siellä tiheimmin asutulla alueilla on erinomaiset joukkoliikenne yhteydet. Ei Savukoskella voi sporalla (raitiovaunulla) mennä kirjastoon, vaan mielumminkin porolla, kun Destia ei saa pidettyä edes teitä ajokunnossa. 1200 Savukoskelaisen asukkaan polttoaineistakin jää verotulot saamatta, kun poro on ainut käyttökelpoinen kulkuneuvojen voimanlähde. (ei ois pitänyt mainita, sillä nythän nää viisaat keksii laittaa käyttövoimaveron poroillekkin).

Noh, enivei! Ottakaas Risikon perilliset ( Virkkunen ja Huovinen) helmitaulu käteen ja laskekaa paljonko se valtio säästää lakkauttamalla Savukoskelta lakisääteiset palvelut!

Toimituksen poiminnat